Dualismia

Mbar, Helsinki, vain yhden (1) oluen jälkeen

- Nngh.
- No mitä Tuomas.
- Mitäs tässä, mitä ite, Tuomas.
- Puhut sitten taas itekses.
- Niin taidan.
- No?
- No vittu kun ei kukaan ikinä kommentoi täällä.
- Ai ei kommentoi. Justhan pari päivää sitten tuli kommentti siihen sun puhelinmyyjä-juttuun.
- No minkäs teet. Oon sosiaalihuora. Tarvitsen ihmisten palautetta. Siksihän täällä on anonyymina kommentoimisen mahdollisuus.
- Miten musta välillä tuntuu, että sä kirjoitat raflaavasti vain siksi että ihmiset reagoisivat?
- ...ehkä joskus.
- Voi helevetti. Ootko vähän pelle jätkä. Sulla ois mahtavat mahdollisuudet kommentoida täällä yhteiskunnallisia asioita nokkelasti nimimerkin takaa, ja nyt metsästät KOMMENTTEJA?! Oh, iih, ihkudaa, voitsä kommaa mua, tsät-sisko hä?
- Älä irvaile. Jos ihmiset ottaisivat tämän dialogin kannalta, voisivat asiat syvetä tästä normaalista "hih hih hah hah"-meiningistä. Ja tästä voisi kasvaa isompi juttu.
- Kasvaa? KASVAA?! Ethän sä nytkään päivitä tätä kuin kerran kuussa! Jos sä uskaltaisit oikeasti ottaa kantaa sellaisiin isoihin juttuihin, niinkuin ihmisten kuolemiin ja tsunameihin ja muihin niin silloin voisit olla yhtä anarkistinen kuin vaikka Lehti. Mikset tee niin?
- No, mulla oli taipumuksena vittuilla yksi päivä "kyberterroristeille" ja viitata niihin nörtteinä.
- Muttet tehnyt sitä, koska...
- No en mä halunnut herätä seuraavana päivänä siihen että kaikki mun nettiin julkaisema ois tuhottu tai muutettu täyteen goatsekuvia. Nää jätkät oikeasti tietää mitä ne tekee.
- Eli sä olet munaton jätkä. Munaton pelle. Ja odotat että ihmiset lukisivat juttujasi ja olisivat kanssasi "dialogissa"?
- Hei, sä sanoit ton, en minä.
- Technically, sinäkin sanoit.
- No perkele.
- Tässäpä vinkki, "kansankiihottaja", jos alkaisit kirjoittaa vielä vihaisemmin, niin ihmiset vastaavat siihen. Nyt olet vielä vähän kiltti. Ole paha!
- Kiitos.
- Ole hyvä.
- Mutta justhan sanoit...
- Meni jo.