Hallituksen tilaama selvitys nuorten tekemien joukkosurmien taustoista korostaa mielenterveystyön parantamista. Käytännössä kaikki viime aikaisten joukkosurmien tekijät ovat olleet mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria miehiä. Myös perheillä on suuri rooli väkivallan ehkäisyssä.
Suomalaiset ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana surreet useiden joukkosurmien mielettömyyttä. Kauhajoen, Jokelan ja Myyrmannin kaltaiset väkivaltaiset teot vaativat selityksiä. Viime keväisen, kaksi kuolonuhria vaatineen Hyvinkään ammuskelun jälkeen hallitus halusi selvittää joukkosurmien taustat, jotta vastaavanlaiset teot voitaisiin vastaisuudessa ehkäistä.
Sisäasiainministeriön selvityksessä käytiin läpi kahdeksan nuorten tekemää suunnitelmallista henkirikosta. Yhteinen tekijä löytyi.
- Sieltä nousi yksi keskeinen yhdistävä tekijä ja se oli mielenterveysongelmat, sanoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä.
Selvityksen mukaan kaikki väkivallan tekijät, joilla oli diagnosoitu mielenterveysongelmia, saivat niihin lääkehoitoa. Se ei kuitenkaan riittänyt estämään väkivallantekoa.
- Näyttää, että muutama näistä tapauksista oli siirtynyt psykoosiin. Siihenhän masennuslääkitys ei sinällään auta. Tarvitsisivatko sellaiset nuoret, joilla on mielenterveysongelmista diagnoosi, parempaa seurantaa ja lääkityksen lisäksi ihan terapiaa, pohtii Mankkinen.
Selvityksessä toivotaan, että mielenterveystyössä toimivat tunnistaisivat nykyistä paremmin ne nuoret, joilla on suuri riski tehdä väkivaltaisia tekoja. Käytännössä väkivaltaisuutta voitaisiin kartoittaa esimerkiksi haastattelun avulla.
Nuorten hyvinvointia ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Perheillä on suuri merkitys mielenterveyden rakentumisessa.
- On tärkeää, että lapset saisivat vanhempien ja aikuisten tukea ja huolenpitoa. Sellaista normaalia vuorovaikutusta perheen sisällä. Sillä on tämän päivän yhteiskunnassa hirveän suuri suojaava merkitys, sanoo Tarja Mankkinen.
Sen sijaan vastoin yleistä luuloa asuminen pienellä paikkakunnalla ei välttämättä suojaa väkivaltaiselta käytökseltä sen enempää kuin asuminen kaupungissakaan.
- Jos on yksinäinen ja eristäytynyt ja jää sen vahvan yhteisöllisyyden ulkopuolelle, niin silloin on entistä suurempi riski, että ryhtyy päässään pyörittelemään kosto- ja viha-ajatuksia.
Yle
- Apua! Joku hullu on ammuskellut täällä!
- Eipäs loikata noin vain johtopäätöksiin, me tutkimme asian perinpohjin. Palaamme asiaan reilun puolen vuoden päästä.
***
- Kröhöm! Meillä on tulokset!
- Ai kun kiva. Mitäs selvisi?
- Tutkimme kahdeksaa nuorten tekemää suunnitelmallista joukkomurhaa ja yritimme yksilöidä sieltä syitä. Aluksi luulimme, että kyseessä olisivat heavy metal tai videopelit, mutta otantaryhmästä liian vähän heistä harrasti näitä, jotta olisimme päässeet ratkaiseviin johtopäätöksiin. Seuraavaksi tutkimme väkivaltaviihteen, mustat vaatteet, tosi-tv:n, lasten piirretyt, leikkiaseet, Facebook-tilit ja virvoitusjuomat. Sieltäkään ei tullut mitään suoranaisesti ratkaisevaa, vaikka kaikki nuo saattavat edelleen olla syyllisiä. Päädyimme siihen lopputulokseen, että...
- Niin? Niin?
- ...julkisilla paikoilla tulen avanneet joukkomurhaajat ovat mielenterveysongelmaisia.
- Just.
- Ei kestä kiittää. Seuraavaksi lähdemme tutkimaan uutta mysteeriä.
- Että onko vesi märkää?
- Nimenomaan.