Ilokaasun mainostaminen krapulattomuudella oli liikaa

Ilokaasun käyttöön saattaa liittyä tukehtumisvaara, minkä vuoksi sen markkinointi on erityisen paheksuttavaa, katsoo Mainonnan eettinen neuvosto.

Mainonnan eettinen neuvosto pitää ilokaasun väärinkäyttöön kannustavaa mainosta moitittavana. Neuvosto katsoi, että verkkolehden nettisivuilla julkaistu "Ilokaasukauppa Laillinen päihde - Ei krapulaa" -mainos ei noudattanut markkinoinnin hyviä tapoja, koska ilokaasun käyttöön saattaa liittyä tukehtumisvaara.

Krapulan välttämisellä ilokaasua mainostanut yritys on puolustautunut sanomalla, että mainoskampanjasta oli vastuussa erillinen toimija, eikä yritys voinut tarkastaa mainosten sisältöä etukäteen. Yrityksen mukaan mainos oli myös sen antamien ohjeiden vastainen.

- Mainostoimiston, julkaisijan ja muiden markkinoinnin alalla toimivien tulee noudattaa samoja sääntöjä. Niiden vastaista menettelyä ei voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö on ollut kokonaan tai osittain muiden laatima, toteaa Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta.

Mainonnan eettinen neuvosto on Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva elin, joka antaa lausuntoja siitä, ovatko mainokset laillisia, rehellisiä ja totuudenmukaisia. Neuvosto soveltaa päätöksissään Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjä.

Yle


- Ei.
- Mutta miksei?
- Ette te nyt tosiaankaan voi mainostaa sitä noin.
- No mutta siitä ei tule krapulaa! Ja se on ihan laillinen!
- Ei. Tuo mainos on hyvien tapojen vastainen.
- Mutta...
- Sitä paitsi sen käyttöön liittyy tukehtumisvaara. Yli 2800 ihmistä kuolee joka vuosi. Nämä asiat on otettava vakavasti.
- Mutta...
- Ei. Valitan, mutta Hesburgerin XXL-kerroshampurilaista ei saa mainostaa. Keskustelu on päättynyt.

Verottaja aikoo puuttua aikapankkien toimintaan

Verottaja on puuttumassa nopeasti suosiotaan kasvattaneeseen aikapankkitoimintaan. Tavoitteena on kerätä verotuloja netin kautta vaihdetuista työsuoritteista. Harmaan talouden selvitysyksikön mukaan aikapankeissa piilee harmaan talouden riskejä. Aikapankkiaktiivit ovat aikeista ihmeissään.

Aikapankeissa ihmiset voivat vaihtaa palveluita suoraan keskenään nettisivuston kautta.
Aikapankkien valuuttaa voi tienata työsuorituksia tekemällä. Yleensä yksi tehty työsuoritus vastaa yhtä valuuttaa, jolla voi ostaa tarjolla olevia työsuorituksia.

Työsuorituksia on tarjolla laidasta laitaan, aina kukkien kastelusta lastenhoitoon.
Viime vuosina ympäri Suomea levinneet aikapankit ovat herättäneet nyt viranomaisten mielenkiinnon. Suomessa aikapankkeja toimii jo kymmenillä paikkakunnilla ja niiden kautta vaihdetaan jo tuhansia työntunteja vuodessa.

Aikapankkien toiminnasta on valmistunut tuore Harmaan talouden selvitysyksikön raportti ja Verohallinnossa on parhaillaan tekeillä aikapankkien verotusta koskeva ohjeistus.

-Netissä toimivan yhteisön kautta tapahtuva järjestäytynyt työn vaihtaminen on nostanut esille ongelman, joka on aiemmin pysynyt piilossa, kiteyttää apulaisjohtaja Marko Niemelä Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Ja ongelma on se, että aikapankeissa tehtävä vaihtotyö on veronalaista. Tätä eivät Niemelän mukaan aikapankeissa töitä tarjoavat ja vastaanottavat ihmiset aina ymmärrä.

-Keskeisin harmaan talouden riski on se, että tässä saattaa jäädä veronalaisia tuloja ilmoittamatta, sanoo Niemelä.

Käytännössä aikapankin kautta tehtäviä töitä ei ole tähän mennessä ilmoitettu verottajalle juuri lainkaan.

Tähän asti aikapankkien vaihtotyön on ajateltu vastaavan perinteisiä talkootöitä tai naapuriapua, jotka ovat verottomia. Mutta mukaan saattaa mahtua myös ammatillista osaamista vaativia töitä, kuten esimerkiksi hierontaa tai remonttiapua.

Nyt verottaja haluaakin toimintaan pelisäännöt. Syksyllä valmistuvan ohjeistuksen myötä iso osa aikapankkien kautta tehtävistä töistä pitää ilmoittaa verottajalle.

Myös arkiset naapuriavun tyyliset askareet saattavat joutua verotettavaksi.

-Ongelma on siinä, että kuuluko aikapankkitoimintaan jotain verovapaata toimintaa. Lähtökohtaisesti vaihtotyö on veronalaista, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen, joka vastaa ohjeistuksen laatimisesta.

Minkälainen toiminta voisi olla yhä verovapaata?

-Tällainen naapuriapuun vertautuva kukkien kasteleminen. Se on nyt mietinnässä, että onko se veronalaista vai ei, sanoo ylitarkastaja Manninen.

Aikapankkitoiminnasta saatavien mahdollisten verotulojen määrää ei Verohallinnossa osata vielä arvioida.

Verottajan näkökulmasta aikapankkitoiminta on verotettavaa vaihtotyötä, koska tehdyistä töistä ihmiset tienaavat aikapankin valuuttaa.

Aikapankin jäsen voi esimerkiksi kastella toisen jäsenen kukkia kaksikymmentä kertaa, jolla hän tienaa kaksikymmentä aikapankin valuuttaa. Tällä valuutalla kukkien kastelija voi ostaa vaikkapa remonttiapua kaksikymmentä kertaa.

-Kysehän on työn vaihtamisesta työhön, tiivistää Harmaan talouden selvitysyksikön Marko Niemelä.

Käytännössä aikapankkien kautta tehtävien töiden verottaminen voi olla kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä oikea raha ei vaihda töissä omistajaa.

Kaikki aikapankeissa tehtävät työt ovat myös yleensä samanarvoisia järjestelmän sisällä – yhdellä lumien kolauksella voi ostaa vaikkapa hierontaa.

-Siihen liittyy monia haasteita, kuten työn arvostaminen. Verotettavan summan määrittäminen tulee olemaan hankalaa, myöntää Harmaa talouden selvitysyksikön Marko Niemelä.

Onko mahdollista, että verotuloja pystytään oikeasti keräämään?

-Varmasti se on mahdollista, mutta haastavaa.

Aikapankeissa verottajan aikeet herättävät ihmetystä. Helsingissä toimivan Stadin Aikapankin toiminnassa mukana olevan Joonas Pekkasen mukaan hyödyt aikapankkien tiukasta verotuksesta olisivat pienet ja samalla syntyisi paljon lisää valvottavaa verottajalle.

- Eivät ne suunnitelmat kauhean järkeviltä kuulosta. Aikapankkitoiminta on vahvasti yhteisöllistä, ihmisten syrjäytymistä estävää ja sosiaalisesti kannattavaa toimintaa. Vaikea kuvitella, mitä hyötyä on lähteä tavallisia keskenään vaihdettavia askareita verottamaan.

Yle


- Hohoi siellä katolla!
- Hyvää päivää! Teillähän on oikein kravatti kaulassa!
- Tulisitteko käymään täällä alhaalla?
- Mitä asia koskee?
- Tulkaa toki alas.
- Selvä.

***

- Niin, mitä asiaa?
- Verovirastosta Karttunen päivää.
- Päivää. Kuinka voin auttaa?
- Olitte korjaamassa kattoa?
- Kyllä.
- Onko tämä teidän oma talonne?
- Ei, ei tämä ole.
- Oletteko tehneet ilmoituksen katonkorjaustyöstä verottajalle?
- Ei, en ole.
- Miksette?
- En tienaa tästä mitään.
- Mitä?
- Tämä on aikapankkikorjaus. Minä korjaan tämän tyypin katon ja vastineeksi hän oikolukee romaanini.
- Eli vaihdatte työtä työhön?
- Kyllä?
- Toisin sanoen ansaitsette tällä…aikaa?
- Jokseenkin näin.
- Ei rahaa ollenkaan?
- Ei penniäkään.
- Asia selvä. Tiedättekö, minun äitini siskon miehen pojalta leikattiin ihan vasta nielurisat.
- Niinkö?
- Kyllä vain. Kivaahan se on toki, kun saa syödä paljon jäätelöä.
- Jaha.
- Mutta ongelmana on se, että se poika, se haluaisi isona oopperalaulajaksi ja nythän on niin, että nielurisojen leikkaamisesta saattaa tulla ongelmia laulamisen kanssa isompana.
- Kestääkö tämä vielä pitkään? Minun pitäisi mennä takaisin tuonne kattoa korjaamaan.
- Kuunnelkaahan nyt loppuun. Niin. Nyt sitten on pohdittu edes ja takaisin, että tulikohan siitä nyt ongelma sille pojalle vai ei. Vaihtoehtoisesti on pohdittu sitä, että kyllähän se poika tykkää myös virvelikalastamisesta. Nuori kaveri, ei tarvitse vielä edes kalastuslupaa kun se on alta 18-vuotias. Mutta ei toisaalta se ulkoilu ja kalastaminen ihan vertaudu suoraan mihinkään oopperalaulamiseen, vaikka molempiin olisikin intohimoa. Lisäksi kun asuvat sisämaassa, niin merilohta ei juuri tule pyydetyksi--älkääpäs nyt kiivetkö sinne katolle nyt kun minulla on juttu kesken--ja ahvenet, niissä on aika paljon ruotoja. Toisaalta hyvällä savustuspöntöllä ahvenista voi saada hyvinkin maukkaita. Hyviä kalakeittoon, kuten on muuten myös matikka. Matikka, se se vasta on aliarvostettu kala! Se tuo etenkin tuoreista aineksista valmistettuun keittoon oman omintakeisen makunsa.
- Tuota…kauanko aiotte vielä tuhlata tässä aikaani?!
- Riippuu kauanko aiotte korjata kattoa.
- No nelisen tuntiahan tässä suurin piirtein menee.
- Paljonko veroprosenttinne on?
- Täh? 30%.
- Annetaan keisarille se, mitä keisarille kuuluu! Jos säästätte neljä tuntia, niin minä tuhlaan teiltä 1.2 tuntia.
- Mitä vittua.
- No niin, istukaahan alas niin minä näytän valokuvia siitä, miltä näytin 70-luvulla kokouimapuvussa!
- Aargh!
- Älkää nyt, katsokaahan noita värejä!

17-vuotias Linda Vink on Suomen uusi pop-kaunotar

Suomen tähtikartalle pyrkii nyt Linda Vink.

17-vuotias hämeenlinnalaisen ensimmäinen biisi on nimeltään Vink Vink ja taustavoimina hääräävät mm. Maki Kolehmainen ja Jimi Constantine.

Findance





***

- Kippis!
- Kippis!
- Nyt onkin vuorossa lauluntekijäin pikkujoulujen perinteinen pullonpyöritys! Istukaahan alas. No niin, pullo pyörimään...
- Oho! Osui minun kohdalleni!
- Ilkka Vainio! Hienoa! Totuus vai tehtävä?
- Öö...totuus.
- Montako kertaa olet yrittänyt pölliä sanoituksia iskän jäämistöstä?
- Monesti!
- Hurraa! Kippis!
- Kippis! Ja taas pyörii pullo! Oho, sehän sojottaa Makin ja Jimin keskelle. Olkoon tämä teille molemmille. Totuus vai tehtävä?
- Tehtävä.
- Selvä. Vuonna 1966 Serge Gainsbourg kirjoitti 16-vuotiaalle France Gallille kappaleen Les Sucettes, jossa France kertoi imeskelevänsä mieluusti tikkareita. Koko laulu oli ylistys suihinotolle, mutta France ei tiennyt mistä laulaa. Tehkää sama Suomessa jollekin "nousevalle" tähdelle.
- Tottakai!
- Muistakaa, että viittausten pitää olla sopivan verhottuja, ettei kukaan tajua mistä on kyse.
- ...Tai sitten me vain tehdään se samalla sapluunalla kuten aina ennenkin.
- Tai sitten niin. Hurraa!
- Hurraa! Kippis!
- Kippis!

Naapurit hylkivät vammaisia

Naa­pu­rit ovat vas­tus­ta­neet ke­hi­tys­vam­mais­ten nuor­ten asun­to­la­han­ket­ta jo­kai­ses­sa mah­dol­li­ses­sa vai­hees­sa. Vuo­sia suun­ni­tel­tu ta­lo val­mis­tu­nee vuon­na 2015.

Ke­hi­tys­vam­mai­set nuo­ret ovat saa­neet hyy­tä­vän vas­taan­oton Rii­lah­den pie­nel­lä oma­ko­ti­alueel­la Es­poon Kai­taal­la. Ve­ne­puun­tiel­le suun­ni­tel­ta­va asun­to­la to­teu­tuu mel­ko var­mas­ti, mut­ta naa­pu­rus­to on käy­nyt sit­keää vii­vy­tys­tais­te­lua nel­jä vuot­ta sit­ten al­ka­nut­ta han­ket­ta vas­taan.

"Il­man kaik­kia va­li­tuk­sia ta­lo oli­si jo pys­tys­sä", sa­noo Timo Joensuu, jo­ka on tul­lut kat­so­maan tu­le­van asun­to­lan met­säis­tä tont­tia tyt­tä­ren­sä Aino Joensuun, 18, ja kah­den muun ke­hi­tys­vam­mai­sen nuo­ren kans­sa.

Ton­tin kaa­va­muu­tok­ses­ta tu­li Hel­sin­gin hal­lin­to-oi­keu­teen nel­jä va­li­tus­ta. Niis­sä ve­dot­tiin muun muas­sa asun­to­jen ar­von ale­ne­mi­seen, häi­rit­se­vään kul­je­tus­lii­ken­tee­seen, ra­ken­nuk­sen so­pi­mat­to­muu­teen pien­ta­lo­alueel­le – ja tie­tys­ti lii­to-ora­viin.
Hal­lin­to-oi­keus hyl­kä­si kaik­ki va­li­tuk­set pe­rus­teet­to­mi­na.

"Tässä on ky­se sii­tä, et­tä ai­kui­set kou­lu­te­tut ih­mi­set osaa­vat ver­ho­ta va­li­tuk­sen­sa muu­hun kuin vam­mais­ten vas­tus­ta­mi­seen", Ai­no Joen­suun äi­ti Sari Koivusaari-Joensuu us­koo.

"Ha­luai­sin ve­do­ta naa­pu­rei­hin, et­tä he ajat­te­li­si­vat in­hi­mil­li­ses­ti. Va­li­tuk­set ovat tä­hän as­ti vain vii­vyt­tä­neet han­ket­ta."

Ennakkoluulojen­­­­­ häl­ven­tä­mi­sek­si tu­le­vien asuk­kai­den van­hem­mat ko­ko­si­vat esit­te­ly­leh­ti­sen, jo­hon tu­li ku­va jo­kai­ses­ta nuo­res­ta ja ly­hyt ker­to­mus hä­nen vam­mai­suu­des­taan. He ja­koi­vat esit­teen lä­hi­seu­dun jo­kai­seen asun­toon. Ei aut­ta­nut.

Hal­lin­to-oi­keu­den pää­tök­sen jäl­keen va­lit­ta­jat ha­ki­vat va­li­tus­lu­paa kor­keim­mas­ta hal­lin­to-oi­keu­des­ta. Lu­paa ei tul­lut, mut­ta ai­kaa me­ni taas kuu­kau­sia.

Asuntola­­ val­mis­tu­nee va­li­tus­ten ta­kia vas­ta vuon­na 2015. Kau­pun­gin vuok­ra­ton­til­le ra­ken­net­ta­van ta­lon omis­taa asu­mis­pal­ve­lu­sää­tiö As­pa ja ra­hoit­taa val­tion asun­to­ra­has­to Ara.

Asun­toon muut­taa 15 vai­keas­ti ke­hi­tys­vam­mais­ta, jois­ta on tie­dos­sa jo kym­me­nen. 15–24-vuo­tiaat nuo­ret ei­vät osaa juu­ri pu­hua ei­vät­kä pys­ty liik­ku­maan it­se­näi­ses­ti. Naa­pu­rus­tol­le he oli­si­vat lä­hes nä­ky­mät­tö­miä.

Jou­kos­sa on esi­mer­kik­si cp-vam­mai­sia ja au­tis­te­ja. Mel­kein jo­kai­sel­la on li­säk­si epi­lep­sia. Nuo­ret vaa­ti­vat ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta hoi­vaa, jo­ka on ol­lut hei­dän ko­ko elä­män­sä ajan omien van­hem­pien vas­tuul­la.

"Mo­ni van­hem­pi on ai­van lo­pus­sa. Va­lit­ta­jien pi­täi­si miet­tiä, mi­ten suh­tau­tui­si­vat, jos he ja hei­dän lap­sen­sa oli­si­vat täs­sä ase­mas­sa", Ti­mo Joen­suu sa­noo. "Naa­pu­rien asen­ne tun­tuu kai­ken kaik­kiaan to­si pa­hal­ta."

Kun ke­hi­tys­vam­mais­ten seu­rue liik­kuu hil­jak­seen naa­pu­ri­ta­lo­jen ohi, pi­haan­sa hoi­ta­va mies sam­mut­taa ruo­hon­leik­ku­rin ja ka­toaa si­sä­ti­loi­hin.

Toi­sen ta­lon edus­tal­la kak­si rott­wei­le­ria hauk­ku­vat lä­hes­ty­väl­le tun­te­mat­to­mien jou­kol­le. Koi­rien isän­tä Henrik Lampén tun­nus­tau­tuu asun­to­lan vas­tus­ta­jak­si. Syi­tä riit­tää: "Met­säs­sä asuu lii­to-ora­via, jo­ten sii­hen pääl­le on vä­hän has­sua ra­ken­taa. Tut­ki­jat pa­ni­vat juu­ri pan­nan kau­laan yh­del­le, jo­ka oli ras­kaa­na. Li­säk­si on tik­ko­ja, ket­tu­ja, peu­ro­ja ja pöl­lö­jä."

"Jos asun­to­la osoit­tau­tuu liian kal­liik­si yl­lä­pi­tää, ta­lo voi­daan muut­taa vaik­ka pa­ko­lais­ten vas­taa­not­to­kes­kuk­sek­si. As­pa pyö­rit­tää myös nii­tä."

"Jä­te­huol­to ja ruo­ka­toi­mi­tuk­set tuo­vat pal­jon lii­ken­net­tä, ku­ten in­va­tak­sit, joil­la he mat­kus­ta­vat, mi­nun ve­ro­ra­hoil­la­ni."

Espoon­ ra­ken­nus­lau­ta­kun­ta myön­tä­nee Vil­la Hu­vik­si ni­me­tyl­le asun­to­lal­le ra­ken­nus­lu­van 26. ke­sä­kuu­ta. Lu­pa­ha­ke­mus on poi­ki­nut nel­jä huo­mau­tus­ta. Lu­vas­ta va­li­te­taan var­mas­ti.

Ai­na­kin naa­pu­ri Lampén ai­koo jat­kaa vas­tus­tus­taan joh­don­mu­kai­ses­ti. "Sen ver­ran pi­dän nii­den lii­to-ora­vien puol­ta."

HS


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, Riilahti-seuran julkisivu-, puutarha- ja legislaatiolautakunnan varasihteeri Anja-Ritva von Trippenhoff.
- Kiitos.
- Neljän vuoden aikana riilahtelaiset ovat vastustaneet kehitysvammaisten nuorten asuntolahanketta. Miksi?
- Olette varmasti lukenut valitukset, joissa vedottiin muun muassa asuntojen arvon alenemiseen, häiritsevään kuljetusliikenteeseen, rakennuksen sopimattomuuteen pientaloalueelle ja liito-oraviin.
- Toki olen tutustunut aineistoon. Hallinto-oikeus on kuitenkin hylännyt kaikki nämä valitukset perusteettomina, näin ollen vaikuttaa siltä, että kyseessä on vain kiusanteko. Anja-Ritva von Trippenhoff, onko asia näin?
- Ei tietenkään. Rivien välistä on kuitenkin luettavissa syvä huoli.
- Syvä huoli mistä?
- No tietysti vähemmistöjen kohtelusta.
- Haluatteko tarkentaa?
- Kehitysvammaiset nuoret, jotka tähän asuntolaan asutettaisiin, tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa. He eivät pysty välttämättä liikkumaan yksin tai toimimaan.
- Näinhän se on. Joten…
- Joten on selvää, että he eivät välttämättä pysty toimimaan yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa tilanteissa samalla tavalla kuin perusterve ihminen kykenee.
- Mihin pyritte tällä?
- Nykyisen asuntolahankkeen mukaan nämä täysin viattomat nuoret ollaan sijoittamassa asumaan alueelle, jota asuttavat itsekeskeiset hirviömäiset ihmisperseet. Kuka voisi tehdä niin julman tempun lapsille? En minä ainakaan. Siksi asuntolahanke on peruttava.
- Kiitos haastattelusta, Riilahti-seuran julkisivu-, puutarha- ja legislaatiolautakunnan varasihteeri Anja-Ritva von Trippenhoff.
- Kiitos.