- Usein kuulee väitteen, että kukaan ei ole työtön tahallaan. Itse asiassa yhä useampi taitaa olla.
- Työnkarttajien joukko kasvaa, Marttila kirjoittaa.
Marttila antaa blogissaan esimerkkejä työnkarttajista. Yksi heistä on Ylen haastattelema Mervi Venäläinen, jonka tarina herätti viime viikolla ihmetystä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo sanoi Uudelle Suomelle, että Venäläisen tapauksen ei pitäisi olla mahdollinen. Venäläinen ei halua vastaanottaa hoitoalan töitä, joihin hänellä on koulutus, mutta on silti oman kertomansa mukaan ansiosidonnaisella.
Jouko Marttilan mielestä kyseessä on iso ongelma, jos ihmiset valitsevat työttömyyden.
- Suomi on todellisessa hädässä, jos työttömyys koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin työn tekeminen. Edes sen pohtiminen ei pitäisi olla mahdollista, että voisi vaihtaa työnsä joutenoloon yhteiskunnan kustannuksella, ei edes 400 päivän ajaksi.
- Työttömiä tulee joka päivä lisää. Työttömiä maahanmuuttajia tulee joka päivä lisää. Jos tähän päälle tulee vielä paljon Mervin kaltaisia työnkarttajia, niin kuuden euron pitsat ja harmaa talous alkavat olla yksi pienimpiä ongelmiamme, Marttila kirjoittaa.
Uusi Suomi
*ringaling*
- TE-toimisto, kuinka voin auttaa?
- Moi, se on Koskenkorvan Jaakko täältä moikka.
- No terve Jaakko!
- Sellaista tässä soittelin, että sain teiltä kirjeen, että ansiosidonnaiseni on katkaistu. Miksi?
- Juu, meillä ei oo ollut tapana maksella ansiosidonnaista ihmisille, jotka ovat tahallaan työttömänä.
- Mitä? Miten? Enhän minä ole tahallani työtön! Minähän haen töitä koko ajan!
- Työnkarttajien joukko kasvaa.
- Mitä hittoa selität?! Minä olen tehnyt kaikki pyytämänne toimenpiteet, hakenut niitä kaikkia töitä mistä minulle on ilmoitus kotiin lähetetty ja käynyt vaatimanne tukityöllistämiskurssit, myös sen, jossa opeteltiin käyttämään kirjastoa! Kirjastoa! Minä opettelin aikanaan käyttämään sitä 8-vuotiaana!
- Ymmärrän, mutta teidän täytyy tajuta, että Suomi on todellisessa hädässä, jos työttömyys koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin työn tekeminen. Edes sen pohtiminen ei pitäisi olla mahdollista, että voisi vaihtaa työnsä joutenoloon yhteiskunnan kustannuksella, ei edes 400 päivän ajaksi.
- EIHÄN SE EDES OLE MAHDOLLISTA! Mistä keksitte, että olisi?
- No, luettiin yhtä blogia ja siitä sitten se idea lähti. Pakkohan sen on olla totta, jos se on netissä.
- Mutta kun ei noin voi tehdä, sehän on nimenomaan teidän omien säädöstenne mukaan mahdotonta--
- Kuulkaa nyt! Eikö se ole iso ongelma, jos ihmiset valitsevat työttömyyden työn sijasta?
- Mitä?
- Eikö se ole iso ongelma?
- No on, kai...
- Ja sinä olet työtön.
- Niin?
- Olet siis valintasi tehnyt.
- Minkä valinnan? Mitä sinä oikein höpötät?
- No, täällä tiedoissanne todetaan, että kun vuonna 1998 menitte töihin opintojen jälkeen, te tietoisesti valitsitte Nokian Oulun konttorin työpaikaksenne.
- Tietysti, minähän asuin Oulussa ja olin insinööri.
- Ja nyt kun vuonna 2014 saitte lapun kouraan YT-neuvotteluissa, voidaan todeta että te ihan itse valitsitte työpaikan, joka irtisanoo teidät kuudentoista vuoden työuran jälkeen. Olisiko kannattanut miettiä etukäteen?
- ...
- Että siksi me tässä katkaisimme teidän ansiosidonnaisenne. Työttömiä tulee joka päivä lisää. Työttömiä maahanmuuttajia tulee joka päivä lisää. Jos tähän päälle tulee vielä paljon kaltaisianne työnkarttajia, niin kuuden euron pitsat ja harmaa talous alkavat olla yksi pienimpiä ongelmiamme.