Sipilä hallintarekisteristä: Kukaan ei ole irtautumassa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kukaan ei ole irtautumassa hallituksen ajamasta hallintarekisteriuudistuksesta. Sipilä kommentoi asiaa saapuessaan Brysseliin EU:n Turkki-kokoukseen.

Julkisuudessa on sunnuntaina ollut tietoja siitä, että perussuomalaiset olisivat kaatamassa kiistellyn hallintarekisterin.

– Ei tästä keskusta ole irtautumassa eikä kukaan ole irtautumassa. Tästä tehdään hallituksena päätös, kun nyt ollaan saatu lausunnot kasaan.

Sipilä tulkinta hallintorekisteristä annetuista lausunnoista oli, että ne lausunnot eivät olleet kovin positiivia. Hallitus tekee päätöksensä hallintarekisterin suhteen tiistain ja keskiviikon aikana, Sipilä kertoi.

Sitäkään ei Sipilän mukaan ole vielä päätetty, miten valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) eduskunnalle antamia vääriä tietoja oikaistaan sen jälkeen, kun itse hallintarekisteripäätös on tehty.

– Minulla ei ole tietoa tahallisesta väärien tietojen levittämisestä. Jos sellaista on tehty, niin sitten tehdään asianmukainen oikaisu siihen. Varmasti siihen sopiva keino löytyy.

Joka tapauksessa Stubbilla on Sipilän täysi tuki.

Yle


- Pääministeri Juha Sipilä, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Meillä onkin ollut hallituksestanne täällä vieraita tämän hallintarekisterin tiimoilta aika paljon. Herra pääministeri, miten tämä nyt sitten oikein menee? Oletteko irtautumassa hallintarekisteristä?
- Ei tästä ole kukaan irtautumassa. Me teemme hallituksena päätöksen.
- Entä mitä ajattelette valtiovarainministeri Stubbin antamasta väärästä tiedosta?
- En tiedä onko siellä annettu väärää tietoa, ainakaan tahallaan.
- Mikä on tulkintanne lausunnoista?
- No eivätpä ne kovin positiivisia olleet.
- Pakko kysyä tässä kohtaa yksi asia, herra pääministeri...
- No kysyhän toki.
- Jos te itse henkilökohtaisesti olette todenneet, että lausunnot eivät ole olleet kovin positiivisia, niin kuinka sitten on mahdollista, että samoista lausunnoista voidaan todeta, että 90% on positiivisia?
- Kyse on sanan positiivinen määrittelystä.
- Anteeksi?
- No, mikäli siis lausunnot eivät ole positiivisia, niin se tarkoittaa sitä, että tarkoitettu asia on negatiivinen. Emme toki halua tukea negatiivista asiaa. Siinä tapauksessa negatiivinen kanta on Suomen kansan kannalta positiivinen, jolloin voidaan todeta, että on positiivista, että tämä negatiivinen kanta tulee esiin. Onhan näet niin, että negatiivinen lausunto hallintarekisteristä on positiivinen. Ja positiivisia kantojahan tässä on etsitty.
- Anteeksi...mitä?
- Ja koska ministeri Stubb on jatkuvasti kertonut, että haluamme positiivisia kantoja hallintarekisteristä ennen kuin teemme päätöksen puoleen tai toiseen, on selvää, että jos lähes 90% annetuista lausunnoista ovat negatiivisia, on todella positiivista, että meillä on näin monta selkeää negatiivista lausuntoa negatiiviseen asiaan. Ja siinä mielessä siis meillä on 90% positiivisia lausuntoja.
- Ei tässä ole mitään järkeä!
- Kuulkaahan, nuori toimittaja: Stubb on toiminut ihan oikein, hän on selvittänyt nämä asiat ja näin positiivisilla lausunnoilla on selvää, että tuemme häntä sataprosenttisesti. Lisäksi varojen piilottaminen on mahtavaa hommaa, itse olen tehnyt sitä jo vuosia.
- Tämähän on berlusconilaista omaan pussiin pelaamista koko homma!
- Tarvitseeko aina olla noin negatiivinen? Eikö voisi välillä olla positiivinen?

Ministeri Stubb myöntää antaneensa eduskunnalle väärää tietoa hallintarekisterin kannatuksesta

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) myöntää antaneensa väärää tietoa kansanedustajille siitä, kuinka laajasti Suomen viranomaiset kannattavat hallintarekisteriä. Stubb kommentoi eduskunnalle antamiaan tietoja ensi Ylen Ykkösaamussa lauantaina ja myöhemmin blogissaan illalla.

Hallintarekisteri nousi esille eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Hallintarekisteriä puolustava Stubb sanoi eduskunnassa, että ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan hallintarekisteriä kannattaa noin kymmenen prosenttia siitä lausuneista viranomaisista. Selvitys ei löytänyt minkäänlaista tukea Stubbin esittämälle kannatusluvulle.

Stubb myönsi Ylelle, että ”ilman muuta debatin tuoksinassa tekee virheitä ja tämä oli yksi niistä”.

Stubbin mukaan lausuntoja voi laskea monella eri tavalla ja ”katsoa, onko kyse viranomaislausunnosta vai ei”.

”Tuo Helsingin Sanomien juttu osoittaa, että laskea voi monella tavalla. Mutta virhe oli ilman muuta minun, sori siitä”, Stubb pahoitteli Ykkösaamun haastattelussa.

Hallintarekisteriä koskevista lausunnoista 21 kappaletta tuli viranomaisilta ja loput pääasiassa erilaisilta etujärjestöiltä. Osa viranomaisista eli yhdeksän jätti ottamatta selvää kantaa hallintarekisteriin, kymmenen vastusti sitä ja kaksi viranomaislausujaa kannatti sitä, HS:n selvitys kertoo.

Hallintarekisteriä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Suomen Pankki, sekin varauksin. Rekisteriä vastustavat muun muassa lainvalvojat, syyttäjälaitos ja verottaja.
Lausunnon antaneisiin viranomaisiin kuuluu HS:n laskelmassa myös valtiovarainministeriön vero-osasto. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto jätti vero-osaston laatiman lausunnon pois hankerekisteristä ja lausuntoyhteenvedosta.

…

HS


- Valtiovarainministeri Alexander Stubb, tervetuloa jälleen Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Tällä viikolla kävi ilmi, että olette antanut väärää tietoa hallintarekisterin kannatuslausunnoista. Totesitte, että 90% lausunnoista on myönteisiä. Oikea luku oli 10%. Haluatteko kommentoida?
- Toki. Tämä johtuu vain siitä, että laskea voi monella tavalla. Jos toteamme, että 10% kannattaa, ajattelemme asioita liian suoraviivaisesti.
- Niinkö?
- Toki. Meidän on otettava huomioon esimerkiksi virhemarginaali. Vähintään yhden prosentin virhemarginaali merkitsee sitä tosiasiaa että kymmenen sijasta on täysin varmaa, että yhdeksän kannattaa hallintarekisteriä.
- Eli…
- Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. Jos yhdeksän kymmenestä varmuudella kannattaa, niin silloin kannattajia on 90%. Yhdeksän kymmenestä kun on yhdeksänkymmentä prosenttia. Kymmenen kymmenestä olisi sata prosenttia.
- En nyt ole aivan varma, miten vedenpitävää järkeilynne on.
- Kuulkaapas nyt, nuori toimittaja. Meillä on tuhansia sivuja analyysia arvopaperikeskusasetuksesta ja siihen liittyvästä hallintarekisteristä. Kun ne kaikki katsoo, ne ovat päällisin puolin myönteisiä.
- Niin, minulla onkin tässä eräs näistä analyyseista…
- No niin! Hyvä! Kuten huomaatte, näissä on kaikissa tuollainen iloinen naama kannessa :D
- Se on kaksoispiste, jonka jälkeen on iso D.
- Eli sellainen naurava hymiö! :D
- Ei, siinä lukee että Hallintarekisteri: Diskvalifioitava.
- Mutta päällisin puolin on myönteinen!
- Tehän olette puhunut itsenne täysin pussiin. Miksi te ylipäänsä tulitte tänne haastateltavaksi?
- Virhe oli ilman muuta minun, sori siitä.

Hallitus tekeekin työehtojen heikennyksistä pysyviä – pakkolait eivät välttämättä piristä taloutta

Työehtojen merkittäviin heikennyksiin johtavasta lakipaketista tulee pysyvä, vaikka vielä kuukausi sitten hallitus puhui määräaikaisesta lakipaketista. Lakipaketissa perustellaan ratkaisua sillä, että lakien tavoiteltu vaikutus ei toimi kolmen vuoden aikana.

Hallitus sai tänään valmiiksi työntekijöiden työehtoja heikentävän niin sanotun pakkolakiesityksen. Esitys lähtee tänään keskiviikkona neljä viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Lakipaketissa on runsaasti kiistanalaisuuksia, ja sen vaikutusarviot perustuvat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin.

Pakkolaeilla leikataan lomarahoista 30 prosenttia, ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton, vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.

Lakien mukaan työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia lakia paremmista ehdoista kolmeen vuoteen. Itse työehtojen heikennykset sen sijaan jäävät voimaan kolmen vuoden kuluttuakin koskien sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta.

Mekanismi on se, että kolmen vuoden kuluttua palkansaajat ja työnantajat voivat sopia myös toisin kuin näissä laissa määrätään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näin todella kävisi, sillä jatkosta päättävät työmarkkinoiden osapuolet.

”Teoriassa on mahdollista, että kaikki ehdot palautuvat ennalleen”, sanoo valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen.

Jos kaikki palautuu ennalleen, lakipaketin kustannuskilpailukykyä parantavat päämäärät eivät toteudu. Valtiovarainministeriö on laskenut, että lakipaketin taloudelliset hyödyt alkavat näkyä vasta ajan kanssa.

”Jos kaikki palautuvat ennalleen, joku voi jopa väittää, että lakipaketin taloudelliset vaikutukset ovat jopa negatiiviset”, Majanen sanoo.

Lakipaketin perusteluissa sanotaan, että lyhyellä aikavälillä uudistuksella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia kotimarkkinoille, koska ostovoima heikkenee. ”On mahdollista, että tämä aiheuttaa työllisyyden heikkenemistä lyhyellä aikavälillä ennen kuin vientisektorin elpyminen korvaa ostovoiman heikentymisen kotimarkkinoilla”, lakiesityksen perusteluissa sanotaan.

Ylipäätään perusteluissa sanotaan, että laskelmiin liittyy suurta epävarmuutta. ”Toimenpiteiden vaikutukset riippuvat pitkälti sopimusrajoitusten jälkeen solmittavien työ- ja virkasopimusta sisällöstä”, esityksen perusteluissa sanotaan.

...

HS


- Valtiovarainministeriön kasvoton virkamies, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Puhutaanpa vähän tulevasta lakipaketista.
- Puhutaan toki.
- Alunperin lakipaketin oli tarkoitus kestää vain kolme vuotta, nyt siitä tulee pysyvä. Miksi?
- Lakien tavoiteltu vaikutus ei tapahdu kolmen vuoden aikana.
- Mutta täällähän todetaan, että uudistuksella voi olla negatiivisia vaikutuksia, useat asiantuntijat ovat todenneet, että palkaton ensimmäinen sairaspäivä ei säästä rahaa ja--
- Säästöjä? Eivät ne tavoitellut vaikutukset ole säästöjä.
- No mitä ne sitten ovat?
- Apatia ja vitutus.
- Mitä?
- Katsohan, jos läpsii ihmistä naamaan ja toteaa, että kolmen vuoden päästä tämä on ohi, niin sillä on toivoa. Se jaksaa uskoa tulevaisuuteen. Mutta sitten jos ensin toteaa, että tämä on vain väliaikaista ja sitten toteaakin että ähhä-häh, ei olekaan, tämä jatkuu aina ja ikuisuuteen, niin kyllä siinä toivo karsiutuu ja apatia valtaa alaa!
- ...Mitä?
- Kiusa se on pienikin kiusa, mutta more is more.

Slush käynnistyi – paikalla tuhansia kasvuyrityksiä

Työntekijät voivat tavata työnantajia pikatreffeillä ja esimerkiksi tietotekniikkayhtiö Google tuo 40 kansainvälistä asiantuntijaa tapahtumaan.

***

Kasvuyritystapahtuma Slush käynnistyi tänään keskiviikkona ja paikalla tuhansia kasvuyrittäjiä. Tällä kertaa tapahtuma keskittyy kasvuyritysten rahoituksen lisäksi työntekijöiden rekrytointiin.

Kasvuyritystapahtuma Slush on jo monta vuotta keskittynyt sijoitusten hakemiseen kasvuyrityksille. Nyt järjestäjien analyysin mukaan alkurahoituksen hakeminen ei enää ole yhtä suuri ongelma yrityksille kuin viime vuosina.

Tänä vuonna tapahtuma keskittyy sijoitusten lisäksi yritysten rekrytointiin ja kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Työntekijät voivatkin tavata työnantajia pikatreffeillä ja esimerkiksi tietotekniikkayhtiö Google tuo 40 kansainvälistä asiantuntijaa tapahtumaan.

Tämän lisäksi tapahtumassa on 1 700 yritystä ja 800 kansainvälistä sijoittajaa, joilla on 4 000 sovittua tapaamista yrittäjien kanssa.

Tapahtuma on loppuunmyyty ja Helsingin Messukeskuksessa vierailee yhteensä 15 000 ihmistä.

Yle


- Sä oot siis sijoittaja, eikö? Siis total awesomee.
- Juu, olen kyllä.
- Eli siis tervetuloa tänne Slushiin, mä oon Aleksi, mä oon sun henkilökohtainen Slush-assari. Ihkuu! Ota älypuhelin ja lataa virallinen Slush-sovellus!
- Hmm?
- Joo, eli siis tosta klikkaat noin ja sit se on tosta...ja noin, sit ostat Virallisen Slush(tm)-sovelluksen, sehän on vaan siis tarjolla meidän Premium-asiakkaille tähän 79 euron hintaan...ja nyt se on tossa. Tsekkaa tätä, tää sovellus on swäg!
- Jahas, mitä minä teen?
- Eli siis tää nyt näyttää näitä startup-firmojen logoja sulle. Sit jos oot silleen et omg mitä shaissee, nii sä swaippaat sen vasemmalle ja sit jos oot, että ok, kertokaa lisää, niin sä swaippaat oikealle.
- Ja sitten jos molemmat meistä ovat hyväksyneet toisen, niin applikaatio yhdistää meidät?
- Ei ei ei siis mitä sä selität. Sullon fyrkkaa. Kaikki nää firmat haluu saada fyrkkaa. Siksi heti jos sä swaippaat oikealle, niin nää avaa chatin sulle. Koita vaiks.
- Okei, noilla on tommoinen kiva spiraalimainen logo, tulee mieleen messupöhinä. Eli minä...?
- Swaippaat niinku oikeelle.
- Eli näin...kas, chat-ikkuna aukesi. Joku kirjoittaa..."lukeeks sun kravatissa made in heaven ku oot tommonen enkelisijoittaja"...tsih, aika söpö TJ, sen nimi on näköjään Uula. Kuulostaa seksikkäältä lappilaisfirmalta.
- Kato tälleen me yhdistetään ihmisiä! Sehän vois olla meidän seuraava tunnuslause! Connecting people! Mä haistan hei suuren suomalaisen menestystarinan tässä! Siis ihan huikeen menestystarinan!

Stubb uskoo sote-ratkaisuun – tulevaisuudessa tekoäly voi korvata vaikka lääkärikäyntejä

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) uskoo, että viikonloppuna syntynyt sote-malli on sellainen, mikä tulee toimimaan Suomessa.

– Tavoitteena täytyy olla kaksi asiaa. Se, että saadaan parempia terveysjärjestelyjä ja kustannuksiltaan tehokkaammin. Julkisella terveydenhuollossa hyvät hartiat, mutta yksityinen tekee jotkin asiat tehokkaammin, valtiovarainministeri sanoi vieraillessaan MTV:n Huomenta Suomessa.

Esimerkiksi Stubb nostaa tekoälyn ja robottien hyödyntämisen terveydenhuollossa, jolla kustannuksia saadaan alas.

– Minulle tulee usein tunne, että puuttuu jokin luovuus. Uskon, että tulevaisuudessa tekoäly pystyy analysoimaan ja diagnosoimaan vaivoja. Ehkä nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi lääkäri. Se tarkoittaa, että kustannukset laskevat.

– Toinen esimerkki on, että uskon, että meillä tulee olemaan sellaisia malleja, joko julkisia tai kolmannen sektorin tai yksityissektorin kautta, jossa käytetään applikaatioita, informaatioteknologiaa, vaikka puhelinta, diagnosoimaan vaivoja. Ottaa vaikka puhelimella kuvan luomesta ja lähettää sen eteenpäin. Sanotaan, että viidestä potilassoitosta ehkä ainoastaan yksi johtaa lääkärikäyntiin. Se parantaa kustannuksia.

…

MTV


- seu raa va po ti las
- Niin, päivää…minulla on vähän vaivaa…
- ker ro on gel ma
- No on vähän ollut unettomuutta, tulevaisuus stressaa aika paljon. Tuntuu pahalta rinnassa.
- saat ko nu kut tu a
- No en, kun on sitä unettomuutta.
- o let ko y rit tä nyt nuk ku a
- Olen.
- i kä
- Minun? No, pari vuottahan tässä on eläkkeelle…
- sat tuu ko mu nu ai siin
- Öö...ei.
- sat tuu ko sy dä meen
- Ei?
- sat tuu ko mak saan
- Eikun nyt on siis semmoinen masennuksen tyyppinen tämä sairaus. Siihen tarvitsisin apua.
- pro ses soi daan … 10 %
- Niin minä—
- pro ses soi daan … 35 %
- Jos vaikka tässä pari päivää sairaslomaa, niin—
- pro ses soi daan … 75 %
- Ja jos vaikka jotain rauhoittavaa? Saisi nukuttua?
- di ag noo si val mis po ti las e pä kun nos sa
- ?
- lii an van ha ei kan na ta kor ja ta suo ri te taan lo pe tus
*BLAM*
- tal le te taan: [munuaiset, maksa, sydän]
*vvviirrrr*
*nnniuuuu*
*sklortch*
- tal le tet tu [munuaiset, maksa, sydän]

***

(paria vuotta aiemmin)
- Eli siis me rakennetaan se siten, että se arvioi hoidontarpeen kuin vakuutusyhtiön lääkäri?
- Toki. Tai siis vähän kustannustehokkaammin, mutta tasan yhtä ihmisarvoisesti.

Stubb hermostui sote-infossa: ”Valinnanvapaus ei tarkoita yksityistämistä”

Kokoomuksen puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä hyväksyivät yksimielisesti puoluehallituksen kanssa viime yönä sorvatun sote-ratkaisun.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) piti lauantaina tiedotustilaisuuden rajun sote-väännön tuloksista.

Stubb ilmoitti, että kokoomuksen puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ovat yhdessä ja yksimielisesti puoluehallituksen kanssa hyväksyneet viime yönä sorvatun sote-ratkaisun.

– Olen tyytyväinen ratkaisuun. Tämä on hyväksi Suomelle. Jos yksi viidestätoista sote-alueesta ei voi kantaa vastuuta, sote-alueita voidaan vähentää, Stubb totesi tiedotustilaisuudessa.

Stubb kuitenkin lisäsi, että hallintomallina nyt sovittu ratkaisu ei ole paras mahdollinen.

Stubb kehui erityisesti soten valinnanvapauslainsäädäntöä, joka mahdollistaa palveluiden valitsemisen julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta.

Stubb vaikutti kuitenkin hieman hermostuvan, kun häneltä kysyttiin toistuvasti, mitä kokoomuksen soteen ajama valinnanvapaus käytännössä tarkoittaa.

Stubb toisteli, että valinnanvapaus ei tarkoita yksityistämistä.

– Valinnanvapaus tarkoittaa, että yksittäinen potilas voi käyttää kolmea kanavaa. Ne kilpailevat keskenään, mikä tuo tehokkuutta järjestelmään, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa.

Stubb myös sanoi, että päätös on nyt sementoitu eikä sitä tulla enää muuttamaan.

Stubb vakuutti, että hänelle ei jäänyt mitään hampaankoloon, vaikka kokoomus ei kovassa sote-väännössä saanut kaikkia omia tavoitteitaan läpi.

– Ei jäänyt. Ja nämä ovat aika isot hampaat, Stubb kuittasi kysymyksen.

– Menneitä ei tarvitse muistella. Nyt saimme puristettua hallituskauden vaikeimman päätöksen.

Kokoomus olisi alun perin toivonut pienempää sote-alueiden määrää kuin keskusta.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä sorvatussa sote-sopimuksessa päätettiin, että itsehallintoalueita perustetaan 18 ja sosiaali- ja terveyspalvelualueita 15.

IS


- Alexander Stubb, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Sote-uudistuksen askelmerkit on nyt sovittu, miltä nyt tuntuu?
- No, nyt tuntuu kyllä todella hyvältä. Olen tyytyväinen ratkaisuun.
- Uudistuksen myötä päivystyssairaaloiden määrä laskee 19 sairaalasta 12 sairaalaan, eli reilusti yli kolmannes sairaaloista katoaa. Miltä tämä tuntuu?
- Täällä on ihmeellinen pullamössötappiomieliala. Sairaaloita lähti. So fucking what? Niiden tilalle tulee uusia sairaaloita.
- Tarkoitatteko yksityisiä sairaaloita, jotka saattavat puliveivata siten, kuten Attendo tarjotessaan 50 sentin tuntihinnalla lääkäreitä vankiloihin, vaikkeivät aikoneetkaan tarjota palvelua kuin sisäänheittona ja sen sijaan aikoivat tarjota noin 200 euron tuntihintaisia erikoislääkäreitä? Tai esimerkiksi sitä, kun Mehiläinen laskutti ylimääräistä ja jäädessään kiinni uhkasi viedä lääkärinsä kokonaan pois?
- Sinulla on Tuomas...saanko sanoa Tuomas?
- Saat sanoa.
- Ollaan nyt rehellisiä, Tuomas. Sinä vain kirjoitat tänne olkiukkoja, jotka edustavat kärjistettyjä mielipiteitä voidaksesi jollakin tavalla vaikuttaa ylevältä ja osaavalta ja ajattelevalta kaverilta. Vähän niin kuin sen The Newsroom-ohjelman Will McAvoy, joka on ihan vain pelkästään Aaron Sorkinin omakuva, jolle hän voi kirjoittaa mielestään fiksuja repliikkejä. Ja sitten me oikeistolaiset olemme tässä blogissasi vain semmoisia, jotka emme muka tajua yhtään mitään.
- Niin no, osittain varmasti niinkin.
- Ja sitten peität koko homman satiiri-nimekkeen alle.
- Sekin on varmasti totta.
- No niin. Voidaan siis varmasti todeta nyt ihan ääneen, että oikeasti sinä katsot tätä harvinaisen yksisilmäisesti. Ei se, että laitos on julkinen, ole samantien mikään syy, että sairaala toimisi tehokkaasti. Lukisit julkisen valinnan teoriaa. Siinä todetaan hyvin, että poliitikot ja virkamiehet suosivat tovereitaan ja näin ollen käyttävät valtion rahaa siihen, että kaverit voivat tehdä tehottomia ratkaisuja. Siksi terve kilpailu on huomattavasti parempi kuin se, että asioita hoidettaisiin julkisen puolen kautta.
- Mutta tuonhan voi allekirjoittaa vain silloin, jos uskoo, että lähtökohtaisesti ihmiset ajavat vain omaa etuaan--
- Toisekseen, emme ole missään kohtaa sanoneet, että tämä valinnanvapaus tarkoittaisi yksityistämistä. Se tarkoittaa sitä, että palvelujen käyttäjä saa itse valita, mitä palveluita käyttää. Tämä ei tarkoita pelkästään yksityissairaaloita, vaan myös ns. kolmannen sektorin edustajia. Nämä kilpailevat keskenään, se tuo tehokkuutta.
- Kolmannen sektorin edustajia eli siis vapaaehtoissektoria?
- Niin. Ei terveyspalvelun tuottajan ole pakko vaatia tekemisistään rahaa. Saattaa olla, että joku rikas lääkäri alkaakin hoitaa kaikkia ilmaiseksi.
- Kuulostaa epätodennäköiseltä.
- Vain siksi, että ajatus on epätodennäköinen, ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla mahdollista.
- Mutta ministeri Stubb, mikä sitten muuttuu? Enkö minä ole tähänkin mennessä voinut valita, menenkö julkiselle vai yksityiselle?
- Olet toki, mutta nyt myös kunnat...tai siis sotealueet saavat päättää, ottavatko ne julkisia vai yksityisiä palveluita maksettavakseen.
- Ja tarjouskilpailun kautta?
- Tietysti, sitähän puhdas kilpailu on.
- Joten Attendon ja Mehiläisen kaltainen puliveivaus voi tapahtua isommilla alueilla, eikä julkista hoitoa välttämättä voi saada valittavaksi asti? Miten tämä valinnanvapaus muka kohdistuu yksittäiseen henkilöön, jos kaikki kilpailutukset ja ylipäänsä instanssien olemassaolot on päätetty jo ennen kuin yksittäinen henkilö pääsee valitsemaan? Entä jos kunta ei tarjoa enää muuta kuin kallista yksityistä palvelua?
- Kuules--
- Itse juuri otit puheeksi julkisen valinnan teorian. Toteat, että virkamiehet suosivat tovereitaan ja käyttävät valtion rahaa. Mikä muu nämä yksityiset palvelut kilpailuttaa, kuin juuri julkinen puoli?
- Kuules, Tuomas...sinä nyt murehdit vähän liikaa. Anna Stubbin murehtia, sillä on isommat hampaat :D

Espoo suunnittelee valtavaa asutettua tekosaarta rannikolleen – ruoppaukset uhkaavat lintuja ja kuoriaisia

Espoon Finnooseen on suunnitteilla tekosaari. Saareen rakennettaisiin asuinkerrostaloja noin 1 400 asukkaalle. Talot olisivat enintään kuusikerroksisia. Tekosaari on osa Finnoonsataman rakentamishanketta. Alueen osayleiskaava on yleisön nähtävillä nyt kuukauden ajan.

Uuden asuinalueen keskiössä on metroasema, jonka ympärille halutaan rakentaa tornitaloja. Siitä asuinalue jatkuu rantaan, mistä pääsisi siltaa pitkin tekosaarelle. Tekosaaren ja rannan ympäristöön on suunniteltu satoja uusia venepaikkoja.

Tekosaaren ja satamalaajennuksen rakentaminen aiheuttaisi alueella mahdollisesti kahden miljoonan kuutiometrin ruoppaustarpeen. Ruoppaus jatkuisi alueella noin 3-4 vuotta kun merenpohjaa kaivettaisiin ja pohja-ainesta kuljetettaisiin proomulla ulkosaaristossa sijaitseville läjityspaikoille. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa tekosaari metrotunnelien- ja asemien rakentamisesta syntyvällä maa- ja kiviaineksella.

”Kun tällaista aluetta rakennetaan, se kestää aina vuosia”, sanoo Espoon yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että sinne tulee ihmisille myös enemmän palveluita tämän myötä: päiväkoteja, kouluja, kaupallisia palveluita ja uusia virkistysalueita, metrosta puhumattakaan.”

Vesilintujen pesimäluotona toiminut luoto jäisi kokonaan tekosaaren alle. Linnuille on mahdollisesti suunnitteilla tekoluoto, mihin pesintä voisi siirtyä.

Osan ranta-alueista on havaittu olevan elinolosuhteiltaan kelvollinen uhanalaiselle meriuposkuoriaiselle. Itse eläintä Finnoon osayleiskaava-alueelta ei vielä ole löydetty. ”Jos siellä elää tämä kuoriainen, niin on mahdollisesti olemassa sellainen riski, että se häviää, jos nämä vedenvirtaukset muuttuvat voimakkaasti”, sanoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon ympäristökeskuksesta.

Eläimen löytyminen alueelta ei välttämättä estä alueen tai tekosaaren rakentamista. ”Siitä pitää sitten neuvotella.” Selvää kuitenkin on, että tekosaaren kaltainen rakentaminen merenrantaan vaikuttaa haitallisesti alueen luontoarvoihin. ”Ihmiset kokevat veden samentumisen ikävänä ja virkistystoimintaa kuten uimista haittaavana”, Lundgren sanoo. Marianne Kaunion mukaan vesi muuttuu sameammaksi vain rakentamisen ajaksi.

...

HS


- Espoon yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Espoon Finnooseen on suunnitteilla tekosaari. Voitteko kertoa siitä?
- Ilman muuta. Tarkoitus on siis rakentaa asuinalue, jossa metroasema on keskiönä. Sen ympärille rakennettaisiin tornitaloja ja tästä eteenpäin sitten rantaan, jossa olisi tämä tekosaari. Tiedättehän, vähän niin kuin vaikkapa Dubaissa on.
- Aivan...tästä aiheutuisi varmaan jotain ruoppaustarpeita?
- Kyllä tietysti. Ja tiedän, mitä aiot kysyä seuraavaksi: luontoarvoista. Minun on kuitenkin oikein helppo pitää mielesi rauhallisena: emme aio aiheuttaa yhtään enempää haittaa faunalle kuin Espoossa noin yleensä.
- Aiotte siis jyrätä kaikki pikkuelikot traktorin alle?
- Näin on ja presiis. Ympäristöasiantuntijathan tietysti totesivat, että paikalla saattaa olla uhanalaisia kuoriaisia, mutta eipä se ole kuule helppoa meilläkään. Ja jotkut valittavat tietysti veden samentumisesta mutta vitsi kapsahtaa omaan nilkkaan: meidän vetemme ovat jo valmiiksi ankean sameita!
- Justiinsa. Miksi tällainen saari rakennetaan?
- No, me haluamme päiväkoteja, kouluja, kaupallisia palveluita ja uusia virkistysalueita. Ja metronkäyttäjiä.
- Mikä tällaisen tekosaarella sijaitsevan talon myyntihinta olisi?
- Joitakin miljoonia, noin.
- Eli siis ei varmaankaan vuokra-asuntoja?
- Ei tietenkään. Kalliita ostoasuntoja.
- Ja nämä ihmiset käyttäisivät metroa tai paikallista päiväkotia, koska..?
- Niin no...mutta ajattele nyt, samanlainen kuin Dubaissa!
- Marianne hei.
- Niin?
- Me puhumme Espoosta.
- Niin?
- Siitä Matinkylän lähistöstä.
- Ja?
- Siellä sataa yhdeksän kuukautta vuodesta räntää.