Hallitus tekeekin työehtojen heikennyksistä pysyviä – pakkolait eivät välttämättä piristä taloutta

Työehtojen merkittäviin heikennyksiin johtavasta lakipaketista tulee pysyvä, vaikka vielä kuukausi sitten hallitus puhui määräaikaisesta lakipaketista. Lakipaketissa perustellaan ratkaisua sillä, että lakien tavoiteltu vaikutus ei toimi kolmen vuoden aikana.

Hallitus sai tänään valmiiksi työntekijöiden työehtoja heikentävän niin sanotun pakkolakiesityksen. Esitys lähtee tänään keskiviikkona neljä viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Lakipaketissa on runsaasti kiistanalaisuuksia, ja sen vaikutusarviot perustuvat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin.

Pakkolaeilla leikataan lomarahoista 30 prosenttia, ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton, vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.

Lakien mukaan työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia lakia paremmista ehdoista kolmeen vuoteen. Itse työehtojen heikennykset sen sijaan jäävät voimaan kolmen vuoden kuluttuakin koskien sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta.

Mekanismi on se, että kolmen vuoden kuluttua palkansaajat ja työnantajat voivat sopia myös toisin kuin näissä laissa määrätään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näin todella kävisi, sillä jatkosta päättävät työmarkkinoiden osapuolet.

”Teoriassa on mahdollista, että kaikki ehdot palautuvat ennalleen”, sanoo valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen.

Jos kaikki palautuu ennalleen, lakipaketin kustannuskilpailukykyä parantavat päämäärät eivät toteudu. Valtiovarainministeriö on laskenut, että lakipaketin taloudelliset hyödyt alkavat näkyä vasta ajan kanssa.

”Jos kaikki palautuvat ennalleen, joku voi jopa väittää, että lakipaketin taloudelliset vaikutukset ovat jopa negatiiviset”, Majanen sanoo.

Lakipaketin perusteluissa sanotaan, että lyhyellä aikavälillä uudistuksella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia kotimarkkinoille, koska ostovoima heikkenee. ”On mahdollista, että tämä aiheuttaa työllisyyden heikkenemistä lyhyellä aikavälillä ennen kuin vientisektorin elpyminen korvaa ostovoiman heikentymisen kotimarkkinoilla”, lakiesityksen perusteluissa sanotaan.

Ylipäätään perusteluissa sanotaan, että laskelmiin liittyy suurta epävarmuutta. ”Toimenpiteiden vaikutukset riippuvat pitkälti sopimusrajoitusten jälkeen solmittavien työ- ja virkasopimusta sisällöstä”, esityksen perusteluissa sanotaan.

...

HS


- Valtiovarainministeriön kasvoton virkamies, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Puhutaanpa vähän tulevasta lakipaketista.
- Puhutaan toki.
- Alunperin lakipaketin oli tarkoitus kestää vain kolme vuotta, nyt siitä tulee pysyvä. Miksi?
- Lakien tavoiteltu vaikutus ei tapahdu kolmen vuoden aikana.
- Mutta täällähän todetaan, että uudistuksella voi olla negatiivisia vaikutuksia, useat asiantuntijat ovat todenneet, että palkaton ensimmäinen sairaspäivä ei säästä rahaa ja--
- Säästöjä? Eivät ne tavoitellut vaikutukset ole säästöjä.
- No mitä ne sitten ovat?
- Apatia ja vitutus.
- Mitä?
- Katsohan, jos läpsii ihmistä naamaan ja toteaa, että kolmen vuoden päästä tämä on ohi, niin sillä on toivoa. Se jaksaa uskoa tulevaisuuteen. Mutta sitten jos ensin toteaa, että tämä on vain väliaikaista ja sitten toteaakin että ähhä-häh, ei olekaan, tämä jatkuu aina ja ikuisuuteen, niin kyllä siinä toivo karsiutuu ja apatia valtaa alaa!
- ...Mitä?
- Kiusa se on pienikin kiusa, mutta more is more.