Sipilän hallitus siunasi sotilaskiväärien kaupat sortovaltio Turkmenistaniin ja Jemenissä sotiviin arabimaihin – Miksi Suomen linja muuttui?

Virallisesti Suomi edistää ulkopolitiikassaan maailmanrauhaa. Silti suomalaisyhtiöt myyvät hallituksen luvalla tarkka-ampujien kivääreitä useille Jemenin sotaan osallistuville arabimaille. Ja toisin kuin aiemmin, nyt hallitus myöntää asevientilupia myös Keski-Aasian julmiin diktatuureihin.

Turkmenistanilaiset tarkka-ampujat saivat kesäkuussa 2015 rahtilastin kaukaa Suomesta.

Riihimäkeläinen asetehdas Sako oli lähettänyt Turkmenistaniin, yhteen maailman lohduttomimmista diktatuureista, kolme eri kiväärimallia testattavaksi. Turkmenistanin asevoimien ammattilaiset alkoivat mallata, mikä Sakon tarkkuuskivääreistä sopi parhaiten heidän käteensä.

Asetehdas Sako ei tehnyt mitään lainvastaista. Suomen valtioneuvosto – eli pääministeri Alexander Stubbin hallitus - oli toukokuussa 2015 myöntänyt testikivääreille asevientiluvat. Nämä luvat olivat ehdolliset, sillä testikiväärit oli palautettava Suomeen.

Luvat selviävät SaferGlobe-tutkimusverkoston Suomen asevalvontaraportista 2016 sekä puolustusministeriön asevientitilastoista.

Syyskuussa 2015 Suomessa oli vallassa Juha Sipilän hallitus. Tuolloin puolustusministeriö myönsi varsinaisen asevientiluvan Turkmenistaniin. Se oli 50 kiväärille ja 100 000 patruunalle.

Vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2016, valtioneuvosto myönsi Sakolle vastaavan vientiluvan 150:lle tarkka-ampujien kiväärille myös toiseen Keski-Aasian jälkineuvostoliittolaiseen diktatuuriin, Turkmenistanin naapurimaahan Uzbekistaniin.

Asevientiluvilla Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin Sipilän hallitus teki jyrkän linjanmuutoksen. Vielä Jyrki Kataisen pääministerikaudella Suomi katsoi – ja hyvin perustein –, etteivät Keski-Aasian diktatuurit kelpaa sotilasaseiden vientikohteeksi.

Asekauppa diktatuureihin on erityisen ongelmallista. Kun Suomi myy aseita, se ei voi vaikuttaa siihen, kuinka niitä ostajavaltiossa käytetään.

Ei etenkään Turkmenistanin kaltaisissa maissa, joissa niitä nimenomaan saatetaan väärinkäyttää.

”Nämä armeijat tekevät niillä sitä, mitä organisaatiossaan parhaaksi katsovat”, sanoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

Karjalainen myöntää, ettei Sakolla ole mahdollisuuksia seurata, käytetäänkö sen sotilaskivääreitä vastuullisesti. Ei yhtiöllä ole toisaalta vastuutakaan seurata.

”Ei. Ei meillä semmoisia valtuuksia ole”, hän sanoo.

”Ei mikään valtio yksittäiselle yhtiölle näistä asioista raportoi.”

...

HS


- Juu, eli tästä teidän hakemuksestanne.
- Niin?
- Olisi vähän huonoja uutisia.
- Kertokaa.
- Valitettavasti turvapaikkahakemuksenne on hylätty. Kotimaassanne on lukuisia alueita, jotka ovat turvallisia teille. Tästä taulukosta näette sen.
- Mutta...voiko tästä valittaa?
- Tästä ei nyt voi valittaa.
- Mutta minä kuolen.
- Ette te kuole. Ei siellä mitään niin pahaa ole. Ai niin, vielä yksi asia.
- Niin?
- Kun kerran olette menossa sinne päin, niin voisitteko mitenkään viedä nämä aselaatikot mukananne?

20 ammattia, joissa työttömille olisi paljon työpaikkoja – Miksi nämä eivät kelpaa?

Töihin haetaan myyntineuvottelijoita, hitsaajia, siivoojia ja järjestyksenvalvojia. Heitä on melkein saman verran työttöminä, mutta avoimia paikkoja ei saada täytettyä.

Tuija Kantelinen, 51, hakee nyt ensi kertaa töitä, melkein ihan mitä vaan. Helmikuusta lähtien hän on kirjoittanut jo 138 hakemusta. Kolme työnantajaa on rehellisesti ilmoittanut, että hakivat nuorempaa.

Kantelinen on jäänyt työttömäksi Kariston Kirjapainosta. Elokuussa hänen kaltaisilleen painopinnanvalmistajille oli työvoimatoimistossa avoinna yksi työpaikka, kun työttömiä oli 567. Alan digitalisoituminen on karsinut työpaikkoja nopeaan tahtiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen kokosi työvoimatilastoista ne ammatit, joissa tällä hetkellä on eniten työpaikkoja suhteessa alan työttömien määrään.

Kärkeen nousi useampia myyntialan ammatteja. Jokaista työtöntä myyntineuvottelijaa kohden oli elokuussa avoinna 2,5 työpaikkaa. Myös siivousalalla vähintään joka toiselle työttömälle löytyisi työpaikka, mutta ei ehkä omalta paikkakunnalta.

Miksi myyntineuvottelijoita on työttömänä, vaikka työpaikkoja on paljon avoinna?

Hankalinta on täyttää niitä myyntialan paikkoja, joissa on puhdas provisiopalkka. Sellaisia on kuitenkin vain viisi prosenttia alan työpaikoista, sillä suurimmalla osalla myyjistä on yhdistelmäpalkka. Jotkut tienaavat hyvin elantonsa myös provisiopalkalla, jos tuote on suhteellisen helposti myytävissä.

Puhelinmyyntityön huono maine hidastaa paikkojen täyttymistä. Jos myyntineuvottelijaa hakee tunnettu firma, hakijoita yleensä riittää. Työnhakijat luottavat silloin paremmin siihen, että palkat maksetaan sovitusti.

Myyntialan paikat vaihtelevat ja tuotteet voivat olla erilaisia kuin mitä työnhakija on tottunut myymään. Yksityisille ihmisille myyminen on erilaista kuin yrityksille. Jos on myynyt asiakkaille kasvokkain autoja tai maatalouskoneita, on ehkä liian iso kynnys ottaa vastaan perinteistä puhelinmyyntityötä.

Jos myyntineuvottelijalla on ikää yli 50 vuotta, hän on ehtinyt kartuttaa tietoa alasta ja tottunut melko hyvään ansiotasoon. Myyntialan mediaaniansio on 4 850 euroa, eikä entistä pienempi palkka ainakaan heti houkuttele. Työtön jää helposti odottelemaan unelmia lähempänä olevaa työpaikkaa. Työnsaanti kuitenkin yleensä vaikeutuu jo vuoden työttömyyden jälkeen.

Myyntityötä monesti myös lähtökohtaisesti pelätään, eikä se tunnu omalta. Myös Tuija Kantelinen karsisi omalta työnhakulistaltaan kaikki myyntialalta haiskahtavat työt, koska “ei ole myyntihenkinen”.

Lähes kaikkea muuta hän voisi harkita, esimerkiksi henkilökohtaiseksi avustajaksi ryhtymistä.

...

Yle


- En kyllä yhtään tajua, miksi ihmiset valittavat työvoimapulaa. Minunkin telemarkkinointiyrityksessäni olisi tuhottomasti työpaikkoja, silti ihmiset eivät halua niihin. Yrityksen puutetta, sanon minä.
- Saatat olla kyllä oikeassa. Ehkä tuotteessasi on vikaa?
- Tuotteessa? Me myydään kyllä parhaat lehdet.
- Eikun siinä sun markkinoimassa tuotteessa, eli työpaikassa. Kerropa mulle, miksi mun kannattaisi tulla sulle töihin? Myy mulle sun duunipaikka.
- No siis onhan se parempi kuin olla työttömänä.
- Opiskelu on parempi kuin olla työttömänä, siitä saa tutkinnon. Kerro lisää.
- Meillä voi vaikuttaa omiin ansioihinsa.
- Kuinka?
- No jos myy enemmän, saa enemmän. Jos myy vähemmän, saa vähemmän.
- Onko mahdollista, että työpaikastasi saa niin vähän liksaa, että sillä ei saa vuokraa maksettua?
- Onhan se.
- Onko mahdollista, että kyseessä on niin vihattu ammatti, että etenkin aloittelijan voisi olla vaikea pärjätä myyntihommassa?
- Ei kai nyt kukaan puhelinmyyjiä vihaa.
- Tuota...tai ei mitään. Jatketaanpa. Oletko viimeisen kuukauden aikana pestannut porukkaa töihin?
- Kuule vaikka kuinka!
- Onko kuinka moni heistä vielä palveluksessa.
- Ei kovin moni.
- Miksi he lähtivät?
- No enimmäkseen valittivat, ettei jäänyt tarpeeksi rahaa käteen. Ja että työ oli kamalaa.
- Ystävä hyvä...voisiko olla niin, että tarjoamasi työpaikka on niin hirveätä skeidaa, että ihmiset oppivat siitä välttämään alaasi? Voisitko sinä olla se ääliö, joka pilaa myyntityön maineen?
- Ei ole tarve mennä henkilökohtaisuuksiin. Eikä tässä edes puhuttu minusta vaan siitä, että työttömät ovat laiskoja, jotka eivät tahdo tehdä töitä.