Sipilän hallitus siunasi sotilaskiväärien kaupat sortovaltio Turkmenistaniin ja Jemenissä sotiviin arabimaihin – Miksi Suomen linja muuttui?

Virallisesti Suomi edistää ulkopolitiikassaan maailmanrauhaa. Silti suomalaisyhtiöt myyvät hallituksen luvalla tarkka-ampujien kivääreitä useille Jemenin sotaan osallistuville arabimaille. Ja toisin kuin aiemmin, nyt hallitus myöntää asevientilupia myös Keski-Aasian julmiin diktatuureihin.

Turkmenistanilaiset tarkka-ampujat saivat kesäkuussa 2015 rahtilastin kaukaa Suomesta.

Riihimäkeläinen asetehdas Sako oli lähettänyt Turkmenistaniin, yhteen maailman lohduttomimmista diktatuureista, kolme eri kiväärimallia testattavaksi. Turkmenistanin asevoimien ammattilaiset alkoivat mallata, mikä Sakon tarkkuuskivääreistä sopi parhaiten heidän käteensä.

Asetehdas Sako ei tehnyt mitään lainvastaista. Suomen valtioneuvosto – eli pääministeri Alexander Stubbin hallitus - oli toukokuussa 2015 myöntänyt testikivääreille asevientiluvat. Nämä luvat olivat ehdolliset, sillä testikiväärit oli palautettava Suomeen.

Luvat selviävät SaferGlobe-tutkimusverkoston Suomen asevalvontaraportista 2016 sekä puolustusministeriön asevientitilastoista.

Syyskuussa 2015 Suomessa oli vallassa Juha Sipilän hallitus. Tuolloin puolustusministeriö myönsi varsinaisen asevientiluvan Turkmenistaniin. Se oli 50 kiväärille ja 100 000 patruunalle.

Vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2016, valtioneuvosto myönsi Sakolle vastaavan vientiluvan 150:lle tarkka-ampujien kiväärille myös toiseen Keski-Aasian jälkineuvostoliittolaiseen diktatuuriin, Turkmenistanin naapurimaahan Uzbekistaniin.

Asevientiluvilla Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin Sipilän hallitus teki jyrkän linjanmuutoksen. Vielä Jyrki Kataisen pääministerikaudella Suomi katsoi – ja hyvin perustein –, etteivät Keski-Aasian diktatuurit kelpaa sotilasaseiden vientikohteeksi.

Asekauppa diktatuureihin on erityisen ongelmallista. Kun Suomi myy aseita, se ei voi vaikuttaa siihen, kuinka niitä ostajavaltiossa käytetään.

Ei etenkään Turkmenistanin kaltaisissa maissa, joissa niitä nimenomaan saatetaan väärinkäyttää.

”Nämä armeijat tekevät niillä sitä, mitä organisaatiossaan parhaaksi katsovat”, sanoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

Karjalainen myöntää, ettei Sakolla ole mahdollisuuksia seurata, käytetäänkö sen sotilaskivääreitä vastuullisesti. Ei yhtiöllä ole toisaalta vastuutakaan seurata.

”Ei. Ei meillä semmoisia valtuuksia ole”, hän sanoo.

”Ei mikään valtio yksittäiselle yhtiölle näistä asioista raportoi.”

...

HS


- Juu, eli tästä teidän hakemuksestanne.
- Niin?
- Olisi vähän huonoja uutisia.
- Kertokaa.
- Valitettavasti turvapaikkahakemuksenne on hylätty. Kotimaassanne on lukuisia alueita, jotka ovat turvallisia teille. Tästä taulukosta näette sen.
- Mutta...voiko tästä valittaa?
- Tästä ei nyt voi valittaa.
- Mutta minä kuolen.
- Ette te kuole. Ei siellä mitään niin pahaa ole. Ai niin, vielä yksi asia.
- Niin?
- Kun kerran olette menossa sinne päin, niin voisitteko mitenkään viedä nämä aselaatikot mukananne?